Tätä olen selaillut viimeksi

Syksy tuo uusia neulontakirjoja markkinoille. Tämän alun perin norjalaisen kirjan tosin taisin hankkia jo alkukesästä, mutta nyt se alkoi kiinnostaa kunnolla. Linda Marvengin Nyt neulomaan -kirjassa (WSOY) on lukuisia huivimalleja sekä paitoja että boleroita.

Omaperäistä on, että osa malleista on esitelty balettitanssijoiden yllä! Yksi eniten minua miellyttäneistä malleista on juhlapuseroksi nimetty neule. Laskokset ja vinoraitakuvioiset hihansuut näyttävät kivoilta. Tekisin kyllä tästä hieman pidemmän.

Tähän pitsipuseroon eivät minun taitoni riitä, mutta ihana se on. Keneltähän voisi tällaisen tilata, jos tulisi pakottava tarve saada tämä?

Innostava kirjapino

Meidän olohuoneen pöydällä on aina kasa kirjoja ja lehtiä, joita selailen työpäivän jälkeen, lapsen leikkien lomassa. Tällä hetkellä kasassa ovat nämä:
















Virkkuri on innostanut jo muutamaan juttuun, mutta lisäksi mua kiehtovat ainakin nämä hauskat korut.

Amigurumeita en oo vielä koskaan harrastanut, mutta seuraaville löytyisi käyttöä, kahdella tapaa. Taas kuluisivat kerien loput ja poika saisi suosikkikeittiöleikkiin jotain ekstraa:

Muuten teen kyllä terveellisiä herkkuja, mutta tämä on hauska ja yllättävä!

Lastenhuone on jo täynnä, mutta Pirteä lastenhuone-kirjassa on kyllä parikin aika kivaa juttua. Talletetaan siis muistiin. Kuka sitä paitsi sanoo, etteikö näitä ideoita voisi ripotella muihinkin huoneisiin :). Kirjaimiahan myydään jo kaikkialla, mutta tässä käytetty kevyttä kapa-levyä, sitä voisi käyttää moneen muuhunkin.




















Tässä on uutta ideaa ainakin meidän avainsotkuihin ja legojakin on vielä jemmassa.



Viime viikkoina olen tuhonnut vanhoja kartastoja töissä. Siitä lisää myöhemmin...mutta tämän haluaisin vielä tehdä kotonakin.



Olen arka tekemään mitään sähköjuttuja, mutta tämän uskaltaisin toteuttaa. Hauska idea laittaa talteen lapsuuden rakkaat lelut.



Kaikki kuvat on otettu siis yllämainituista kirjoista, kannattaa tutustua!Tykkäsin näiden kirjojen selkeistä ohjeista, tosin amigurumeista on vaikea sanoa mitään, ennen kuin oikeasti testaa :D.

Syksy hiipii sisään, ehkä luvassa on sateisia iltoja, jolloin on aikaa ja halua näpräillä yhtä sun toista. Mukavaa alkanutta syyskuuta, lukijat!

Ihan vain pari ideaa

Pahan virkkoosin iskiessä kaipaa juuri tällaisia kirjoja.

Erika Knightin Tyylikkät silmukat (Gummerus 2013) -kirjassa on juuri sellaisia pieniä ja käytännöllisiä töitä, jotka voi aloittaa vaikka heti. Todennäköisesti lankavarastosta löytyisi lankaa läppärinsuojuksen tai uuden tyynynpäällisen verran.

Ilahduin myös kovasti tossujen ohjeesta. Olin jo aikaisemmin tehnyt yhdet tossut juuri samaisen Erikan ohjeilla. Tässä mallissa on enemmän tilaa varpaille. Olisi varmasti kiva joululahja, mutta uskaltaakohan aloittaa, jos ei pysty sovitella välillä.

Myös tämä klassinen huivi ilahdutti.

Aika kivoja jouluideoita, osa 3

En taida olla todellinen jouluihminen. Tuo ajatus tuli mieleeni, kun luin uudehkoa Tervetuloa joulu - kolme tunnelmallista joulukotia -kirjaa. Kirjat kodit ovat niin täynnä joulua, että niiden rinnalla joulukoristeeni näyttävät orvoilta.

Kolmen erilaisen kodin ideat ovat kyllä mainioita. Esimerkiksi nämä ehtisi vielä toteuttaa.

Pellavainen suojus joulukukkien maljakolle ja lyhdyille.

Ihana kranssi piparkakkumuoteista.

Raastinrautalyhty. Olen ihaillut näitä vuosia. Näyttävät usein muilla kauniilta, omassa kodissa tuntuu jotenkin aina siltä kuin olisi jäänyt juuston raastaminen vaiheeseen...

Pari muutakin ideaa jäi vielä mieleeni. Jospa saisin ne toteutettua, niin voisin palata niihin myöhemmin.

Joululahjavalmisteluja

Olen miettinyt, voinko kertoa blogissa tekeillä olevista joululahjoista. Tuntuu, etten voi, koska suurin osa lahjansaajista käy ainakin satunnaisesti täällä ja mielelläni pitäisin lahjat yllätyksinä. Tosin en nyt kamalan usein tee kenellekään muulle mitään, joten ehkä se on jo yllätys, että olen tehnyt jotain! :)

Mutta lahjojen inspiraation lähteistä voinen kertoa. Niitä on kaksi. Ykkösenä tietenkin Hanko-lanka, johon ihastuin toukokuussa. Se tuntuu niin ihanalta, että olen keksinyt muutamia juttuja, joita siitä voisi tehdä lahjaksi.

Toinen inspiraation lähde on Helen Morrisin Koristele kotisi kuvioilla -kirja.

Löysin sen sattumalta syksyllä ja olin heti tohkeissani. Kirja opettaa käyttämään erilaisia sabluunoita ja maalaamaan kotona kaikkea seinistä kaakeleihin ja verhoihin niiden avulla. Kirjassa on valmiina 15 sabluunaa sekä muutama valmiskuva, jonka voi itse jäljentää kalvolle. Nämä maatuskat ja leijailevat siemenet ovat erityisesti viehättäneet minua.

Olen jopa miettinyt, uskaltaisinko maalata tällä tavalla olohuoneen seinään jonkun kuvan. Rohkeutta odotellessani olen harjoitellut muutamilla joululahjoilla. Tämä on tietenkin hieman tyhmää: harjoitella ja antaa ne lahjoiksi. Ehkä näilläkin lahjoilla voisi olla palautusoikeus. :)

Sabluunamaalaus on tosi helppoa ja hauskaa. Pitää vain muistaa, että maali leviää ja jos sormet ovat maalissa, sitä on ihan varmasti kohta kankaalla. Kokemusta on.

Niin paljon kysymyksiä

Sain käsiini pari uutta neulekirjaa, ja molemmat niistä herättivät kovasti kysymyksiä. Ensinnäkin tämä Rita Taylorin Neulojan opas - 200 vinkkiä (Gummerus).

Kirja sisältää 200 kysymystä neulonnasta ja ensimmäinen niistä on "Mitä lanka on?". Ihan oikeasti. Pitkästyin saman tien. Kirja, joka alkaa wikipediamaisella määritelmällä ei voi olla hyvä. Ei vain voi. Hieman naureskellen selailin ekoja sivuja: Mitä teen, jos langassa on solmu? Miten lankaa pidellään? Huoh.

Kompastuin kuitenkin ylimieliseen asenteeseeni jo aika pian. Siinä 55:nnen kysymyksen kohdalla alkoi kiinnostaa: Miten voi estää huivin reunojen rullautumisen? Miksi reunasilmukoista tulee löysiä? Miten koristenyppy tehdään?

Loppujen lopuksi kirja on aika inspiroiva. Siinä on vastaus aika moneen kysymykseen, jota on neuloessa pohtinut. Selvisi, että päätöskierroksen viimeisen silmukan löystymisen voi estää, kun neuloo kaksi vikaa silmukkaa yhteen. Nyt enää mietityttää, miksi piti olla niin kyyninen aluksi.

Toinen kirja oli Arnen ja Carloksen Neulotut nuket (Nemo).

En varsinaisesti innostunut miesten joulupalloista, saati pääsiäispalloista. Mutta niissä tuntui olevan edes vähän ideaa. Miksi ihmeessä pitäisi nyt alkaa neuloa nukkeja? Kaiken lisäksi nuket näyttävät aika lailla sellaisilta, joita ala-asteella minun aikoinani tehtiin. (Meillä tosin tehtiin nukeista aina tonttuja, joten joku joulujuttu se oli. Mulla on vieläkin tallessa poika- ja tyttötonttu, joiden suiden tilalla on neppari. Niin, ne saa siis pussaamaan. Aika liikuttavaa.)

Kirjaan tutustuttuani en vieläkään innostu neulomaan nukkeja, mutta hellyin kyllä idealle - ja miesten näköisnukeille. Arnen ja Carloksen ohjeilla voisi neuloa vaatteita myös barbeille. Siitä olisin ollut lapsena todella innoissani.

Paluu Hankoon, osa 2 tai 3

Kohta joku teistä luulee mua jo Novitan kätyriksi, kun olen niin paljon puhunut Hanko-langasta. No, en ole.

Nyt tartuin ruskeisiin kerän jäämiin ja mietin, mitä ihanaa niistä saisi aikaan. 2h+k-blogissa törmäsin tällaisiin hauskoihin tohveleihin. Hankin sitten itsekin tuon Tyylikästä virkaten -kirjan. (kivasti aamuaurinko vetää kuviin valoraidat...)

Tohveleiden ohje oli periaatteessa selkeänoloinen, mutta tekiessä tuli kaikenlaisia pikkuvaikeuksia. Päädyin siis vähän säätämään itse, mikä ei ole yhtään hyvä idea, kun pitäisi tehdä kaksi samanlaista, eikä tietenkään kirjoita mihinkään sitä, miten ohjetta muokkaa.

Useista purkamisista huolimatta tohvelit valmistuivat nopeasti. Haluaisin niihin jotain koristetta.
"Perhosia?", ehdotti Katariina.
Päätin, ettei ehkä tällä kertaa taas niitä. Tämä nauha tuntui nyt kutsuvalta.

Laitoin pitsin muutamalla pistolla tohveleiden reunaan. Nyt kelpaa näillä aamuisin hipsutella. Ovat todella mukavat jalassa!

Kesä, kirjastot ja kiireettömyys

Ihana kesäloma! Aikaa käydä kirjastossa, kirppiksillä, kangaskaupoissa ja ladata akkuja ja aivoja uusilla ideoilla. Mä aloitin kirjastosta ja lainasin kaikki tielleni osuvat tuunausaiheiset kirjat. Siellä ne tuntuivat lojuvan, ainakin pikkukaupungissa.

Osan olen selannut läpi aiemminkin, mutta näiden suola on juuri se, että toisella kerralla saattaa kolahtaa aivan eri jutut kuin ekalla. Mua nämä inspiroivat useaankin juttuun, jotka ovat joko valmiita, tekeillä tai sitten vielä etsin materiaaleja. Onneksi on vielä lomaa jäljellä, että jotain ehtii toteuttaakin.

Tästä innostuin, meillä kun on vanhoja puunuppeja kasoittain ja tarvetta ripustimille lastenhuoneeseen. Kuva kirjasta 33 ideaa:

Anna hyvän kiertää-kirjan pitsihenkselit ovat ihanat ja mulla on pitkästi pitsiä. Tällaiset siis syysasusteeksi!

Samaisessa kirjassa on ihania helppoja koruideoita. Parhaat on mielestäni nuo mittanauhakorvikset, voi valita suosikkinumerot!

Anu Harkin Viritetty-kirjan jakkara-sivu sai mut tuumasta toimeen. Tulokset näette jo huomenna!

Koska ajatuksissa pyörii koko ajan leikkimökin luontohenkinen sisustus, tämä kolahti ja kovaa! Kuva kirjasta Maja- mielikuvituksellinen lastenhuonekirja.

Värikynistä on pitänyt tehdä jotain jo vuosia. Nyt sain pikkupätkät viimein kerättyä yhteen kasaan, mutta purkkia niistä tuskin teen. Kuva kirjasta Made in home.

Suosittelen näiden kirjojen lukemista ennen varaston siivousta, paitsi jos olet niitä, jotka eivät osaa heittää mitään pois. Jos puolestaan usein tavaraa lentää helposti keräyksiin tai roskiin (hyihyi) niin nämä todellakin saavat näkemään romun uudella tavalla.

Kevätperhosia

Mulla on joku perhosvillitys. Kevätkassinkiin sellaisen halusin, eikä perhosten kaipuu sillä helpottanut. Ehkä osasyynä tähän villitykseen on se, että talvilomalla kävimme ulkomailla eläintarhassa, jossa kasvatettiin perhosia. Olivat tajuttoman hienoja, isoja ja värikkäitä!

No, nyt sitten luin Kirjan uusi elämä -kirjaa ja kappas, innostuin heti perhosjutuista.

Siellä oli ohje tällaisiin perhostikkuihin. Itse asiassa tätä ennen kirjassa neuvottiin, miten tehdään perhosmobile ja nämä tikut olivat saman idean muunnos. Innostuin heti! Vaikutti helpolta: perhoskuva liimataan rautalankaan.

Halusin kuitenkin perhoseen aidompaa fiilistä, ihan kuin perhonen löisi siipiään. Ajattelin siis leikata kaksi samanlaista perhoskuvaa ja kiinnittää ne rautalankaan. Siis ajattelin. Lopulta päädyin siihen, että perhosenkuvia on kuusi. Se tuntui tukeavammalta. Päätin nimittäin ommella perhoset toisiinsa kiinni valkoisella langalla pienin pistoin ja pujottaa rautalangan noihin ompeleisiin kiinni. Niin välttäisin liimaamisen (eli sen, että liimaa on perhosen siivissäkin ja sitten perhoset olis mun mielestä tosi rumia.)

Perhosen mallin muuten otin suoraan kirjasta. Jäljensin mallin leivinpaperille ja revin vanhasta kirjasta sivuja ja leikkasin kerralla kaikki kuusi perhosta. Kirjan olin ostanut kirpparilta ja sen tiedän, että Erkillä on joku keskeinen rooli siinä. Aika usein hänen nimensä noissa perhosissakin vilahtelee. :)

Tein nyt aluksi vain muutamia tikkuja. Ehkä teen lisää vaikka erivärisistä kirjasivuista tai vanhoista kartoista. Laitoin näitä sitten kukkien joukkoon lentelemään.

Tällainen pieni askartelu oli juuri sitä, mitä nyt kaipasin. Mulla on pari pitkää projektia kesken ja välillä meinaa usko niiden kanssa loppua: olen varmaan eläkkeellä (+30 vuotta aikaa) ennen kuin edes toisen niistä saan valmiiksi...