perjantai 21. kesäkuuta 2013

Juhannusta!

Täällä on vähän hiljaista, mutta ei hätää. On vaan vähän isompaa työn alla.


Leikkimökki piti laittaa uuteen uskoon jo viime kesänä mutta sateinen kesä vesitti haaveet. Nyt on alkanut tapahtua. Pohja uusittiin toissa viikolla ja tällä viikolla


on paneloitu sisätilat ja tehty kioskin luukku. Sisätilojen värit ja ideat alkavat olla jo idulla. Juhannuksen aikana tavoitteena on saada mökin sisätilat raikastettua valkoisella maalilla. Sormet syyhyävät jo sisustukseen. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman paljon vanhoja ja 'turhia' materiaaleja ja tavaroita.

Hyvää juhannusta teille lukijat!

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Ketunpoika kuutamolla ketunleipää haukkaa ja siililläkin on piikit

Kotikaupungin kangaskauppa ilahdutti ja yllätti jälleen. Pakoilta löytyi aivan ihania trikoita. Vaikka miten olen vannonut, että uutta vaatetta lapsi ei tarvitse ja kirpparilta löytyy tuunattavaa, lankesin. Syytettäköön kesäloman alkua, kesäflunssan aiheuttamaa kurjaa fiilistä sekä kuukauden tiukan työjakson aiheuttamaa käsityövajetta.Ostin näitä kaikkia, suunnitelmissa tehdä pipot ja ehkä tehdä yksi paitakin.

 
Miten kävikään? Tampereella marssin Eurokankaaseen pikaisesti resoria hakemaan miettien, että ehkä joskus kesällä intoudun. Myyjä tunnisti käsityövajeen ja kehoitti vilkaisemaan trikoita. Lankesin heti tähän kettukuosiin, vaikka (/koska) se oli kakkoslaatua. Pikkupalan hinnaksi jäi alennuksineen vajaa 7 €.


Illalla kaivoin ihan ekaa kertaa elämässäni OttoBre:n kaavat peruspaitaan, leikkelin kaavat ja kankaat, panikoin hiemain ja ryhdyin toimeen. Seuraavana iltapäivänä ihan eka lapsen paita resoreineen ja kaksoistikkeineen oli valmis. Olisittepa nähneet minut taputtamassa itseäni olkapäälle. En olisi itsekään uskonut.

  

  

Jämäpaloista syntyi tutulla mallilla pipo, sisäkuosiksi löytyi Marimekon jämäpaloja. Molemmat pääsivät heti kovaan käyttöön sadepäiviksi.

Menestyksestä intoutuneena sekä toivoen, että ekan paidan pikkuvirheiltä välttyisin toisella kertaa, tartuin seuraavana päivänä samaan kaavaan ja eri kankaaseen.



















Nyt on siis ketunpoikia ja piikikkäitä siilejä lapsen suosikkilaulujen mukaan ja kolmatta paitaa jo suunnittelen. Ei silti huolta, en mä näihin aio jatkossa keskittyä. Mutta mahdottoman kivaa on huomata, että sitä voi oppia uutta ja onnistua. Lämmin kiitos ihanalle Pfaff-koneelleni, ilman sinua en olisi onnistunut!

P.S Pahoittelut kuvien laadusta, harjoittelin blogin päivitystä mobiilisti ja jatkoin hommaa mökillä, kamerahan jäi kotiin :D.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Kirjainmukit

Anthropologie on ihana kauppa, josta en ikinä osta mitään, mutta jossa voin seisoa paikallani imien kaikenlaisia ideoita. Viimeksi näin kävi Lontoossa, jossa sisällä oli upea viherseinämä ja hypistelin ihanuuksia ihmetellen samalla sitä taitoa, jolla tavarat on laitettu esille. Aah! Näihin kirjainmukeihin törmäsin kuitenkin ihan vaan Pinterestissä ja niiden erilaisia muunnoksia ja jäljitelmiä löytyy samasta paikasta vaikka millä mitalla. Minä ihastuin tähän DesignMom:n ohjeeseen. Koska tästä tuli osa miehen synttärilahjaa, valmistelin kaiken niin, että voisimme kolmestaan tehdä nämä synttäripäivän iloksi.

Mukit hain SPR:n Kontista, kolme samanlaista yhteishintaan 2,40 €. Kirjainmalli oli tarkoitus hakea netistä, mutta kun tulostin lakkasi toimimasta, katsoin mallia ja piirsin itse. Tulipa ainakin ihan oma. Piirsin vanhaan tapaan leivinpaperille ja hinkkasin lyijyä kuvion täyteen. Sitten käänsin leivinpaperin kontaktimuovin väärälle puolelle ja jäljensin kovasti painaen niin, että kuvio siirtyi kontaktimuovin taustalle. Sitten käteen mattoveitsi ja muovia viiltelemään ihan tavallisen leikkuulaudan päällä.

Kontaktimuovista leikkelin reilut palaset ja kohdistin ne sitten mukeihin. Kahteen mukiin kirjain tuli oikeakätisen suun puolelle, yhteen vastakkaiselle puolelle. Kauheasti mietin, onko tällä väliä ja koska en keksinyt syytä, laitoin summamutikassa. Lomalla elämä ei ole niin tarkkaa. Jäljelle jäi kivat ruskeat kirjaintarrat, mihinkähän ne laitttaisi?




















Myös posliinitussit olin ostanut Kontista, hinnalla 2,50€. Projektin ongelmaksi muodostui niiden kuivuus, vaikka edellisellä viikolla ne toimivat kokeillessa täysin. Vasta tehtyämme tajusin, että ohjeessa luki, että niitä voi kostuttaa ihan vedellä, sillä niillä onkin taipumus kuivua korkin ollessa kiinnikin. Noh, onneksi onnistuimme silti.



Ideana oli siis, että jokainen saa omaan tyyliin viivoittaa alueen tusseilla. 2-vuotias jaksoi tovin, mutta koska tussit toimivat niin heikosti ja piti painaa, minä tein sitten loput (ts. kaiken). Isompien lasten kanssa toimii aivan varmasti kun tarran ansiosta ei tarvitse pelätä, että menee yli tai ohi. Mieskin askarteli ihan mielissään, ja tavoite toteutui: jokaisen muki on omannäköinen, vaikka kirjain ja fontti on sama. Kuppien poltto uunissa oli helppoa, tosin astianpesukonetta eivät taida kestää. Mutta kyllä sitä jaksanee pari kuppia aina käsin pestä? Posliinitusseista löytyy kyllä pesukoneen kestäviäkin, jos joku innostuu!





Tämän myötä pistämme pari vanhaa kuppia mökki- ja treenikämppäkäyttöön. Nämä saavat kunniapaikan synttärimukeina eli aina, kun jollain meistä on synttärit niin näistä juodaan sitten kahvit/mehut/limpparit tai teet :D.