Sattumalta sitten näin Huuto.netissä ovistoppari (tällaisen) ja tajusin, että voisihan ovistopparin tehdä itsekin. Ohjeita googleteltuani päädyin pyramidinmuotoiseen malliin, jonka ohjeet on kerrottu muun muassa hiljaiseloa viettävässä Kaksi kaunista -blogissa.
Tummanharmaan kankaan ostin Ikeasta (Minna-niminen kangas, pala maksoi reilun euron) ja kaivoin sitten ompelukoneen esiin. Ompelu ei ole mun juttu, joten jouduin pari kertaa pysähtymään, miettimään ja purkamaan, jotta sain palaset kohdilleen.
Tässä vähän hassusta kuvakulmasta otetusta kuvasta näkyy, miten kaavat on piirretty päivän Hesarin asuntosivuihin ja kahvia on kulunut.
Ei nyt ihan täydellisesti joka sauma osunut kohdalleen, mutta hauskaa tätä oli tehdä. Työtä vauhditti mietelause, jonka äiti on teipannut Singerin kylkeen joskus 1980-luvulla. Niin totta!
Tässä sitten lopputulos, riisillä täytettynä ja muuttolaatikoista leikatuilla pahvinpaloilla tuettuna. Olkoon tämä eka prototyyppi. Seuraavasta tulee kapeampi.
Ajatuksena on painaa ovistopparin kylkeen vielä teksti, mutta en ole vielä ihan varma, mitä siihen laittaisin. "Avoimet ovet" oli ensimmäinen ajatukseni, mutta se ei enää tunnu kovin hyvältä. Ideoita?
Itsekkin olen miettinyt jotain tuollaista kun meillä kissa on erittäin kiinnostunut ovien tekniikasta eli niitä ovia avataan ja suljetaan välillä ahkerasti. Kylpyhuoneen ovi on esimerkiksi kiva sulkea ulko-oven eteen niin että omistajat eivät enää pääse sisälle :). Miten hyvin tuo pitää oven paikoillaan eli unohdanko idean heti? Kissahan toki saattaa erehtyä luulemaan noita leluiksi..
VastaaPoistaKivan näköinen blogi :-)
VastaaPoistaAnnoin blogillenne tunnustuksen omassa blogissani.
Eimie: nyt vuorokauden kokemuksella sanoisin, että hyvin pysyy paikoillaan. En edes täyttänyt pyramidia täyteen. Luulisin, että jos laittaisi sisälle kiviä, stoppari pysyy paikoillaan - tai riippuu kissanne vahvuudesta :)
VastaaPoistaKirsi: Oi kiitos, kiitos, kiitos!