Minua on koko viikonlopun vaivannut paha neuloosi: tekisi mieli neuloa jotain, mutta en vain keksi mitä. Aloitin jo yhden pipon, mutta koska se ei näyttänyt tarpeeksi kivalta, purin sen. Yritin myös tehdä ikuisuusprojektejani, mutta niissä on juuri nyt liikaa haasteita, enkä jaksa paneutua niihin. Päädyin tuunailemaan vähän kaikkea.
Tämän kivan lyhdyn ostin kolmisen vuotta sitten käsityömessuilta. Kaapin perälle se joutui, kun kynttilän liekki poltti puolet pitsistä. Muistan vieläkin tuon hetken. Luin sohvalla ihan rauhassa, kun huomasin silmäkulmassani jotain loimua. Sit tuli kiire, kun tajusi, että lyhty roihuaa seinällä. Onneksi ei tullut muita vaurioita kuin vähän käryä tuosta palaneesta pitsistä.
Nyt viimein jaksoin kunnostaa lyhdyn. Revin toisen pitsin pois, puhdistin lyhdyn patapata-sienellä ja kaivoin vanhan, kiinnijääneen kynttilänpätkän pois ja liimasin kuumaliimalla uuden pitsin. Samanlaista eikä edes samanväristä löytynyt laatikoistani, mutta ajattelin, että olkoon. Kivalta näyttää näinkin. En ole varma, uskallanko sytyttää lyhtykynttilän. Onneksi tämä ilahduttaa jo koristeena.
Kaappiin olivat myös jääneet rihkamakorvikseni. Niin kuin rihkamalle yleensä käy, väri irtoaa. Näissä alkoi näkyä kuparimainen väri reunoilta.
Meinasin heittaa ne roskiin, mutta ajattelin, että jospa sittenkin yrittäisin perinteistä kynsilakkamaalausta. Lakkasin korvikset pari kertaa Essien tummanharmaalla lakalla. Luulisinpa, että tämänvärisinä tulisin näitä vielä joskus käyttämään.
Nämä kaksi huopaista heijastinta löytyivät askartelulaatikosta.
Heijastamisteho näissä lienee aika pieni, joten päätin kaksinkertaistaa sen: yhdistin ne metallilangalla yhdeksi heijastimeksi.
Koska olin jo korutarvikelaatikon avannut, päätin koota vielä yhden rannekorun. Käytän melkein aina yhtä ja samaa hopeista rannekorua. Otin siitä mallia ja tein siitä aavistuksen verran värikkäämmän version.
Vaikka tuntui kivalta, että sain lopulta jotain tehtyä, neuloosi ei hävinnyt minnekään. Mitä ihmettä sitä seuraavaksi oikein neuloisi?
Ihana rannekoru :)
VastaaPoistaVähän kyllä on mielestäni outoa, että käsityömessuilta ostetun lyhdyn palotuvallisuutta ole mietitty loppuun saakka. Vaikkka kaunishan tuo on nyt kunnostettuna ihan vaan koristeena.
Kivoja tuunauksia ja tekemisiä! Voi mulla taas ois neulottavaa liiaksikin asti, joululahjasukkia ja itsellekin sitä sun tätä... Toivottavasti neuloosi helpottaa pian!
VastaaPoistaMaija: ihan samaa hämmästelin, että miten lyhdyn kanssa kävi näin. Ehkä käytin itse liian isosydämistä kynttilää?
VastaaPoistaPurnauskis: kerro ihmeessä, mitä kaikkea neulot. Ehkä saisin idean just sulta!
Kivat heijastimet. Itselläni on sellainen huopaheijastin, jossa on sydän neliön keskellä. Olen sen joskus saanut lahjaksi. Huopaheijastimet ovat kivan persoonallisia.
VastaaPoistaTotta, Villikko! Kivoja ne ovat, mutta mua epäilyttää niiden turvallisuus. Ovatkohan enemmän koristeita kuin heijastimia? No, siinä iso syy, miksi yhdistin kaksi huopaheijastinta toisiinsa. :)
VastaaPoista