torstai 21. kesäkuuta 2012

Mummopitsipaita

Muistan kun pitsi oli viimeksi muotia. Äiti teki mulle mustasta pitsistä liivin ja siskolla oli pitsipaita, jota sain lainata. Sittemmin omassa kaapissa ei juuri pitsiä ole nähty, mutta tänä keväänä se on ujuttautunut munkin ajatuksiin.

Pientä kivaa-blogin pitsimekko ja samana päivänä varastosta löytynyt valopitsiverho saivat miettimään, että josko sitä itsekin mekon tekisi. Sitten pääsimme siskon kanssa Tukholmaan koluamaan kirppareita ja vintage-liikkeitä ja näimme yhden sun toisenkin ruotsalaisnaisen tyylikkäänä pitsipaidan ja kumppareiden yhdistelmässä! Emmaus-kirppikseltä Södermalmilta löytyi n. 8 eurolla kaksi mummoverhon palaa, joiden ruusukuosi iski heti.

Koska kesän lämpötilat eivät vielä innosta pitsimekkoiluun, aloitin paidasta. Suunnitelmissa oli löysä ja melko lyhyt paita ja mallina käytin omaa suosikkipaitaa. Muita ihania-blogin teltta/tunika-postaus tuli mun kannalta juuri ajallaan, koska siitä hoksasin, että aivan turha leikellä hihoja erikseen. Teinkin siis paidan kahdesta palasta ja se näytti kannattavan, koska kangas laskostuu nyt kauniisti pääntiellä ja hihojen kohdilla.

Tässä kuvaa suuresta 'kaavoitusprojektista' :D. Taitoin siis kankaan kaksinkerroin, neulasin puolet yhteen, asettelin suosikkipaidan keskelle ja kavensin sitä hieman kangasta taittelemalla. Sitten annoin Fiskarsien laulaa. Hulpiot jäivät sopivasti hihansuihin.


Pääntiehen tein muotokaitaleen ilman tukikangasta ja innoissani ompelin sen ensin väärälle puolelle. Enpä viitsinyt purkaa ja käänsin sen vaan nurjalle puolelle, vaikka päänaukko näin vähän suurenikin.


Hihat ovat mukavan suojaavat ja ne voi tarvittaessa myös rullata tai taitella ylös.

 


Paidan pituus ja leveys aiheuttivat eniten miettimistä, sillä en halunnut paidasta liian tiukkaa, mutta en telttaakaan. Kavensin siis mallia alkuperäisestä vielä pari senttiä ja lyhensin helman reilulla päärmeellä niin, että se ylettää nyt farkun taskujen kohdille. Nyt sitä voi sulloa housujen sisään tai antaa vaan liihottaa vapaana. Eri väristen toppien kanssa ilme muuttuu, näissä kuvissa alla musta ja puuterinsävyinen toppi.




Tämä passaisi juhannusmenoihinkin, itse taidan tosin ottaa rennosti kotosalla. Kaunista keskikesän juhlaa teille lukijat!

2 kommenttia:

  1. Aivan ihana. Tahtoo kans. Ehkä pitää sunnuntaina nousta aikaisin kirpulle metsästämään pitsiä

    VastaaPoista
  2. Kiitoksia! Toivottavasti kirpparikäynti oli tuottoisa ja nähdään pian tulokset blogissa!

    VastaaPoista