Ikkunanpokien historia

Innostuin Diagnoosi:Sisustusmanian postauksesta, jossa kerrottiin, miten heidän porstuansa oli muuttunut vuosien varrella. Sain juuri eilen valmiiksi vanhojen ikkunanpokien uuden ilmeen ja kaivelin samalla vanhoja kuvia koneen uumenista.

Pokat osuivat aikoinaan siskon ja mun silmiin mökillä, enomme oli ne jostain ostanut. Kiitos enolle kun saimme ne, ovat jo useita vuosia meitä palvelleet, monessa eri asunnossa ja kuosissa.

Kuvat kahdesta eri asunnosta, eri kuvin ja valoin.

Mun pokat saivat ensin ylleen tummanvihreää, ja niihin kiedottiin usein sisustusvalot. Vaihtuva taidenäyttely niissä palveli jo alusta lähtien. Tavalliseen rautakaupan metriketjuun on siis liitetty verhonipsu ja ketju on naulattu kiinni aukon yläreunaan takapuolelle. 

Uuteen asuntoon muutettua kehysten vihreä väri tuntui tunkkaiselta ja vaihtui valkoiseen, jota on tosin vähän kulutettu hiekkapaperilla niin, että vihreä kuultaa paikoin läpi. Kuva on napattu aivan toisen taustalta :D.

Mä olin jo kauan halunnut taidenäyttelyyn taustan ja tekeillä oli jo pitkään tällainen vanhoista kirjansivuista.

Sävy oli vaan ihan väärä kotiimme ja projekti jäi kesken. Nyt sain sitten pätkän juuri sopivaa tapettia. Nopeasti vanha pakkauspahvi neliön muotoisiksi palasiksi, pintaan reippaasti maitoliimaa ja tapetti kiinni pahviin. Pahvit ikkuna-aukkoihin ja niitaten kiinni.

Kauhian heleppoa ja jo yllättävän pitkään (vrt. ylempi kuva) katselua kestäneet taidekortit saivat vähän uutta ilmettä. Puolustukseksi sanottakoon, että välissä tuossa oli jotkut toiset kuvat, nämä vaan tekivät comebackin.