keskiviikko 22. elokuuta 2012

Tuunattu John Deere -potkukelkka, osa 1

Viime talvella kirpparilta löytyi 15 euron naurettavalla hinnalla lasten potkukelkka. Ajatuksena oli samantien tuunata siitä seuraavaksi talveksi entistä ehompi.


Kun kesäsateet vähän antoivat myöten, haimme kaupasta kunnon hiekkapaperia vanhojen jämien tilalle ja räväkän vihreää sekä keltaista maalia. Sattuneesta syystä John Deere-traktorimerkki on meillä aivan ehdoton, joten kelkkakin pitää toki tehdä samaan sävyyn.

Vähän apuja projektiin sain Koristellaan koti talveen-kirjasta. Arvatkaa vaan, kuinka huvittava näky se oli olohuoneen pöydällä heinäkuun lopulla...

Ensin otettiin kuva rungon ja jalasten liitoksista ja sitten irroitettiin ne toisistaan. Tämä tosiaan kannatti, kun ei oma järki olisi riittänyt kokoamiseen :D.


Kirjassa neuvottiin tekemään pohjatyöt hyvin ja tähän pyrimmekin. Vanha, todella hilseilevä lakkapinta hiottiin pois ja siihen kului aikaa tovi jos toinenkin, varsinkin kun kelkassa oli sorvattuja kohtia. Pölyt pyyhin mikrokuiturätillä ja sen jälkeen päälle siveltiin noin neljä kerrosta vihreää alkydimaalia. Jälkiviisaana sanoisin, että pohjamaali olisi ollut hyvä idea. Nyt vanha ja kuiva puu imi maalia vaikka millä mitalla, mutta pikkupurkki kyllä silti riitti.


Jalaksista hiottiin pois pahimpia ruosteita ja päälle spreijattiin, tietenkin ihan vaan ruohikon päällä (!),harmaata ruosteenestomaalia.


Tuli siisti, mutta ihan pianhan noi jalakset taas on ruosteiset :D. Kelkan kärkeen laitettiin keltaista spray-maalia huomioväriksi.



Sitten annettiin kuivua ja lopulta yhdistettiin osat. Ruuveja ei meidän tapauksessa tarvinnut vaihtaa lainkaan, vaikka kirjassa sitä ehdotettiinkin.

Nyt on sitten kelkka sitten viimeistelyä vaille valmis. Istuimelle on jo puolivalmiina pyöreä virkattu "Jontikanrengas", joka odottaa vaan sisälleen lämmikkeeksi vanhaa retkipatjaa. Lisäksi etsimme kelkkaan keltaista huomioviiriä, siis sellaista, millainen ainakin lapsena oli pyörien tarakassa. Vastaan tulee kuitenkin jatkuvasti vaan oransseja, mutta olen toistaiseki vakuuttunut, että niitä on keltaisiakin. Jos siis kukaan tietää, mistä löytää keltaisia, voi huutaa hep! Siihen asti kelkka piristää terassin sisustusta ja toimii kiipeilytelineenä...




4 kommenttia:

  1. Hieno tuunaus! Meilläkin olis kaks heikkohappista kelkkaa varaston katonrajassa, vitsi kun saiski inspiksen lähteä tuunaamaan.

    VastaaPoista
  2. Ei muuta kuin tuumasta toimeen! Meitä innosti kummitytön papan tekemä, vaaleanpunaiseksi maalattu kelkka. Se oli kyllä sitten todellisella pieteetillä kunnostettu, me nyt vähän tuunaltiin...

    VastaaPoista
  3. Tää on niin ihana tää teidän blogi! Olette niin aikaansaavia että minua anti-askartelijaakin alkaa pari projektia innostaa. Jospa saisi hiottua ja maalattua yhden kirppikseltä ostetun nukensängyn, päällystettyä pari partaäijäpurkkia ja virkattua tiskirättejä! Miten se aloittaminen vaan voi olla niin vaikeaa eräälle. Toivottavasti töiden alku ja kaikki siihen liittyyvä on sujunut mukavasti!

    VastaaPoista
  4. Paula, ei muuta kuin alat tekemään. Oikeasti ne bamburätit on helppoja tehdä ja kaikenkukkuraksi toimivia. Partaäijäpurkkeja voi myös maalata spraylla, niitä tuli tehtyä töihin muutama. Kiitos kysymästä, töihin paluu on sujunut kaikin puolin mainiosti, uuden rytmin opettelua lähinnä.

    VastaaPoista