keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Trikoopipotehdas

Kun tehtailee trikoopaitoja, jää jäljelle paloja, joista voi sitten tehtailla pipoja.


Ystävän vauva ei ole saanut virallista vauvalahjaa, joten tekstailin kuvan kankaista ja pyysin paluupostina kangastoiveen sekä pikkumiehen päänympärysmitan. Kesälomalaisena sain tehtaan käynnistettyä vasta päivää ennen vierailua. Samalla päätin tehdä vauvan äidille oman pipon ja isompia pipoja esikoisen alkavia päiväkotipäiviä varten. Aikuisen pipoon käytin mallia Pieces-pipoa, jonka ostin eurolla alesta :O! Pipo on mallilltaan erittäin löysä, mutta mulle ainakin juuri se mieluisin kylmeneviin päiviin ja iltoihin. Mitään pysyvää mallia mulla ei lasten pipoihin olen, leikkelen ne aina edellisiä pipoja apuna käyttäen ja onneen ja sattumaan luottaen. (Ekat pipot tein näköjään jo yli vuosi sitten, tästä postauksesta myös linkki ohjeeseen, jolla aloitin.)


Tällä kertaa pipatehtaalta tipahtelivat siis nämä. Vauvalle tein epävarmuuksissani pipoja kaksi, vaikea aina mitan perusteella kuitenkaan arvioida sitä, mikä päähän passaa ja mikä myös silmää miellyttää. Taisi tulla tosin toiseen reippaasti kasvun varaa, mutta huomennapa se nähdään! Violetti kangas on kotoisin Marimekon tehtaanmyymälästä, konekankaan ostin Kärkkäisen ihmemaasta Ylivieskasta.

Esikoisen pipot merkkasin kauan sitten ostetusta Homemade-nauhasta. Tuli aika kivat!



Esikoinen poseeraa teille pipon mallia ts. ohjeistettiin näin: "Leikippä siinä hetki, niin äiti ottaa kuvan. Laitan sulle vaan pipon hetkeksi päähän..."


Kankaat on nyt puoliksi tuhottu, mutta nyt mietin, mitä niistä pikkupaloista vielä saisi aikaan. Eihän niitä voi poiskaan heittää...







1 kommentti: