Paluu Hankoon

Tiskirättejä virkatessani ihastuin Novitan Hanko-langan pehmeyteen. Jotain siitä piti saada tehdä. Tiedätkö sellaisen tunteen, että haluaa tehdä jotain, mutta ei tiedä mitä ja sitten vain selailee kirjoja ja nettiä ja toivoo, että jostain se idea tulisi. Sellainen olo minulla oli viime viikon sunnuntaina. Sitten Kauhavan Kangasaitan sivuilla oli ohje virkattuihin käsipyyhkeisiin. Ja sitten löysin Yhteishyvän sivuilta tämän keittiöpyyhkeen. Ihastuin raitoihin ja ajatukseen, että keittiöpyyhe olisi neulottu.

Ei siinä sitten auttanut, kuin lähteä ensimmäisenä avautuvaan kauppaan ostamaan lankoja - vaikka satoi vettä. Oli niin suuri himo päästä tekemään jotain. Ostin kolmea väriä ja aloin sitten neuloa helmineuletta ja tehdä tasaraitoja. En siis noudattanut Yhteishyvän ohjetta vaan tein ihan oman mielen mukaan.

Nyt jälkeenpäin voisin sanoa, että kauniimpi pyyhe olisi tullut, jos olisi tehnyt tästä hieman leveämmän. Mutta kyllä tämä näinkin toimii.

Meille keittiöpyyhettä pidetään usein näin, uunin kahvassa.

Hankoa oli ihana neuloa, koska lanka on mukavan pehmeää. Luulenpa, ettei tämä Hanko-kuume tähän jää. Eikä varmaan raitakuume, saati helmineulekuume. Ehkä se pääsee juuri tällaisessa paksuhkossa puuvillalangassa parhaiten esille.

Seuraavaksi pitäisi kuitenkin raaskia ottaa pyyhe käyttöön.