Sateisena kesänä tartuin jo kesäkuussa neulepuikkoihin. Tarvitsin pipoon pehmeää, kutittamatonta lankaa, jota löysin Ylivieskan Kotikutomo ja käsityöliikkeestä.
Hyvällä ohjeella selvisin nopeasti. Ohjeen olin kuvannut käsityölehdestä, jonka nimeä en tarkistanut.
Tulkoon syksyn sumuisen aamut. Pipo valmistui jo.
Ja tuli myös pimeät illat. Tämän pipon tein lähes samalla ohjeella kuin edellisen. Nyt langan vieressä kulki heijastavalanka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti